TeaK teki turhan tulkinnan Iliaksesta

TeaKin Ilias herättää ihmetystä. Miksi yli 2000 vuotta vanhaa tarinaa on lähdetty kertomaan ihan sellaisenaan, tuomatta sitä mitenkään nykypäivään? Miksi on tehty näytelmäksi teos, josta tekijöillä ei tunnu olevan mitään sanottavaa? Tai jos on, se on piilotettu turhan taitavasti.

Aleksis Meaneyn ohjaamassa näytelmässä on niin paljon henkilöitä, että pohjateosta tuntemattoman on varmasti vaikea seurata juonta. Asiaa ei ainakaan helpota se, että osa näyttelijöistä tekee kaksois- tai jopa kolmoisrooleja. On yllättävää, että tarinaa on lähdetty viemään moisessa mittakaavassa läpi: kesto yli kaksi ja puoli tuntia, kaksi väliaikaa.

Iliaassa on tehty rohkeita ratkaisuja, joiden toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Aluksi yleisöä seisotetaan, sitten muka kuljetetaan paikasta toiseen. Kaikkia vähemmän maskuliinisia miehiä, esimerkiksi Odysseuksen pelkuripoikaa, esittää nainen, miehisiä naisia kuten Hera-jumalatarta taas mies. Tähän ei tunnu sisältyvän mitään sen syvällisempää.

Näyttelijät eivät loista. Ovathan he nuoria, mutta on TeaKissa parempiakin nähty. Tunteet ovat pakotettuja, uskaliata rooleihin heittäytymisiä ei nähdä. Pienelle näyttämölle sopisi vähäeleinen näytteleminen, mutta siihen kykenemättömät näyttelijät turvautuvat ylinäyttelemiseen ja hirveään koheltamiseen. Pienellä tuskaisella ilmeellä voi olla tehokaampi vaikutus kuin turhalla huutamisella.

Kummallisin kaikista on käsikirjoitus. Tapahtumia katsellaan Odysseuksen pojan Telemakhoksen näkökulmasta. Hän haluaa selvittää isänsä kohtalon ja lähtee etsimään tietoja. Tarinaa ei kuitenkaan kerrota loppuun: lopussa käsikirjoittaja on unohtanut alun. Suuri loppukohtaus keskittyy Hektorin ja Akhilleuksen välienselvittelyyn, Odysseusta perheineen ei muista kukaan.

Jotakin hyvää Iliaassa sentään on. Akhilleuksen ja Hektorin kamppailu on komeaa katsottavaa, tosin sen verran irrallinen tapahtuma, että herää kysymys, onko se tungettu mukaan vain siksi, että porukasta löytyy taistelulajeja hallitsevia näyttelijöitä.

Vaikka näyttelijät eivät ole parhaasta päästä, on valaistuksen ja musiikin suhteen onnistuttu, ja näyttelijät ovat myös opetelleet näyttelemään niiden kanssa yhteen. Tekniset temput ovat ehdottomasti Iliaan parasta antia.